Aino Leppänen: Tujuin terkuin ope
Kustantaja: Myllylahti Julkaisuvuosi: 2023 Sivumäärä: 341 s. |
Koulumaailman ihastuttavan samaistuttava kuvaus saa jatkoa! Yksi runoilee, toinen keimailee, kolmas lusmuilee. Viekö heikosti motivoituneiden opiskelijoiden eteenpäin patistaminen huomion tärkeimmästä – läheisten hyvinvoinnista?
Äidinkielen lehtorina huonosti viihtyvä Aisku elää arkeaan nykylukion haasteista jotenkuten selviytyen. Työyhteisö on pääosin mukava, mutta tällä lukukaudella uusi sijainen maustaa koulusopan karvaaksi. Koronapandemiakin on edelleen läsnä, ja maskin läpi on hankala hengittää. Uuden opetussuunnitelman kasaaminen kaatuu kaiken muun työn päälle, mutta onneksi on myös sydämeen osuvia kohtaamisia, kuten runopoika Lenni.
Koti- ja miesasiat ovat työn vastapainoksi kohtalaisessa kuosissa, mutta vielä pitäisi löytyä tilaa ystäville. Välillä aika on kortilla, mutta onko ystävä enää saatavilla, kun mahdollisuus yhteiselle olemiselle vihdoin avautuisi?
Tujuin terkuin ope on itsenäinen jatko-osa keväällä 2022 ilmestyneelle Terkuin ope -kirjalle. Se käsittelee realistisesti mutta pilke silmäkulmassa koulumaailmaa ja opettajien jaksamista jatkuvasti muuttuvassa työarjessa.
Oma arvioni: Aino Leppänen jatkaa edellisestä kirjastaan tutuksi tulleella tyylillä; tämän päivän koulumaailman haasteita kuvataan realistisesti, mutta ei kuitenkaan ryppyotsaisella vakavuudella. Aiskun kollegoineen on jälleen vastattava myös uusiin haasteisiin, vaikka hommia on muutenkin ihan riittävästi.
Kirjassa oli kohtia, jotka tuntuivat suorastaan hämmentävän tutuilta. Ne saivat minut nauramaan ääneen. Yleisesti ottaen samaistuin etenkin jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin ja siihen, kuinka vaikeaa opettajana onkaan välillä löytää ne tilanteeseen sopivat "oikeat" sanat, jotka auttaisivat opiskelijaa eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Viihdyin Aiskun ja kumppaneiden seurassa mainiosti. Ja suosittelen tätä hauskaa romaania lämpimästi kaikille niille, jotka eivät vielä ole saaneet koulumaailmasta tarpeekseen, ja onhan tämän kirjan opettajilla toki muutakin elämää kuin pelkkä työnsä, ainakin välillä.