Kirja-arvio: Arto Lapin Korallimielessä runot hengittävät kevyesti

"Kanna vain siipiäsi,
jonain päivänä 
ne kantavat sinua." 

 

Arto Lapin Korallimieli on rinnakkaisteos Enostonen julkaisemalle Taivaanpohjassa laulavat valaat -runokokoelmalle vuodelta 2019. Korallimieli yhdistää runotrilogian Veden ääret (2018), Pohjoiset tuulenpesät (2020) ja Ateljee Palander (2022). Viimeksi mainittua ei ole itse asiassa julkaistu aiemmin. Lisäksi tässä tänä vuonna julkaistussa kokonaisuudessa on mukana  palkitun ja tuotteliaan tamperelaisrunoilijan uusi sikermä Korallimieli.

Arto Lapin runoudessa on vaikutteita muun muassa japanilaisesta haikuperinteestä, musiikista ja taiteilijoiden töistä. On kerrassaan oivallinen ratkaisu sijoittaa runojen otsikot ja omistukset vasta säkeiden jälkeen, jolloin ne luki ensin sellaisinaan ja otsikon luettuaan alkoi sitten pohtia niitä vielä tarkemmin uudestaan. Ja, mikäpä siinä, Lapin runot kun kestävät mielestäni mainiosti useammankin lukukerran. Niitä voi tarkastella eri näkökulmista ja löytää aina jotakin aiemmin huomaamatta jäänyttä. Arto Lapin runoissa itseäni viehättääkin juuri niiden moniäänisyys ja kerroksellisuus. Kuinka niin paljon voikaan sisältyä vain muutamaan riviin. Tiivistämisen taitoa ihaillessa voi lukijalta hyvinkin kadota ajantaju ja mielessä syttyä oivalluksen valo. 

Suomen luonto ja aivan erityisesti pohjoisen jylhä kauneus sekä vuodenkierto ovat kokoelman säkeissä vahvasti läsnä. Ne puhuttelevat erityisesti luonnonystäviä Eikä arkista huumoriakaan runoista puutu. Siksikin suosittelen Arto Lapin runojen lukemista ihan kenelle tahansa. Ne hengittävät kevyesti ja antavat lukijalle luvan nauttia hetkestä. 

 

”Kauneimmat sanat
tulevat avuksi, tunturituuli
vie sivummalle sääsket.
Sanana hyttynenkin soi,
kunnes ilma on ininää,
pistimiä täynnä.”


Arto Lappi: Korallimieli

Kustantaja: Enostone
Julkaisuvuosi: 2023
Sivumäärä: 307 s.

P.S. Lämmin kiitos kustantajalle saamastani arvostelukappaleesta.